Menu toqqoruk Matuuk Menu

Nunani aamma nunat akornanni naligiinnginnerup annikillisinneqarnera.

Anguniagaq assigiinngissutinik aamma nunani annilillisinniarlugu sammivaa. Isertitaqaatitigut naligiinngissuseq annikillisinneqassaaq aamma assigiinngisitsineq politikkikkut inatsisitigullu peerneqarluni. Angalajuarnerit akisussaasumik isumannaatsunik pissapput, aamma atugariornerpaat inulerinernut, aningaasaqarnermut aamma pilitikkikkut aalajangiinernut qaffasinnerusumik ilaatinneqassapput.

Pingaaruteqarpoq inunnik sullissinermi ikiorsiissutit aamma akileraartarnermut aaqqissuussat ataqatigiilluartumik iluseqarnissaat, taakku inuiaqatigiinni naligiinnermut aamma oqimaaqatigiinnermut ataatsimut politikkinik tuniseqataasinnaapput.

Naligiinneq inuiaqatigiit ataqatigiissinnaassusaannut qulakkeerinninnissamut pingaaruteqarpoq. Tamanna Kalaallit Nunaannut assinganillu nunarsuup sinneranut atuuppoq, illugiimmik inunnut ataasiakkaanut, ilaqutariinnut aamma innuttaasoqatigiinnut pitsaanerpaanik periarfissanik pilersitsinissamut.

Naatsorsuutigineqarpoq ilungersuanartumik piitsuussuseq Kalaallit Nunaanni atugaanngitsoq. Kisianni aningaasaqarnikkut atugariorneq eqqarsaatigissagaanni pitsannguiffissaqarpoq. Inuiaqatigiit naligiilluinnartut qaqugumulluunniit takorluussallugu inornarput, kisianni naligiinneq inuiaqatigiit ataqatigiissinnaassusaannut qulakkeerinninnermut pingaartuuvoq.

Naligiinnginneq akiorniarlugu oqitsuinnaaneq ajorpoq. Imaanngilaq iluaqutaanngitsoq – taamaanngilluinnarpoq. Isiginniffiit assigiinngitsut amerlasuut ineriartortinneqarsinnaasut pitsannguiffigineqarsinnaapput aamma ilippanaateqarput.

Nunarsuaq tamakkerlugu isigalugu ajornartorsiutaavoq, nuarsuarmi pisuussutsit inunnit eqimattakkaanit annikitsunit pigineqarnerat. Tamanna akulikitsumik aningaasaqarnikkut aamma inuiaqataanermut assigiinngisitsinermik kinguneqartarpoq. Nunani ineriartorneq qaffassarniarlugu naligiinneq aamma inuulluarnissamut periarfissat – kinguaassutit, suiaassutsit, upperisat imaluunniit aningaasaqarnikkut inissisimanerit suugaluarpataluunniit pinngitsoornatik tamanit atorneqarsinnaasariaqarput. Inuk kinaluunniit imminut napatissinnaaleruni tamanut aamma nunarsuarmut tamarmut iluaqutaassaaq.

Kisitsisinnguineq

Una takussutissiaavoq anguniakkani ullumikkut uuttuutigineqarsinnaasut. Kalaallit Nunaata Naatsorsueqqissaartarfiata nittartakkamini SDG 2030 tunngassutillit saqqummersikkumaarpai, kisitsisit naatsorsukkat suliami anguniakkani tulluussakkat.

2018-imi TAN-ip ilaatut sulisinnaasut amerlassusaat – (Ittuusut tunisassiortut aningaasartuutaat) TAN-ip ilaani ingerlaartumik akiini atorfilinnik akissarsiaqartitsineq
Najoqqutaq: Grønlands Statistik

54 %

Nunarsuaq tamakkerlugu suussusersiutit (10.4.1) TAN-ip ilaatut sulisinnaasut, tassunga ilanngullugit akissarsiat isumaginninnermilu isumannaarinermut nuussinerit

Nutaarsiassat

Ilisarnaatinik aallerit, nutaarsiassanik atuarit aamma pisussanik nassaarit.

Kalaallit Nunaata siunissaa pillugu Facebook-imi oqallitsitsineq

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfimmi Tunngaviusumik Inatsimmut Immikkoortumit Facebookimi qupperneranut nutaami tunngaviusumik inatsimmut nutaamut suliat pillugit aamma pituttorsimaffigisatsinnik…

Atuaqqigit

Sermersooq innuttaasunik peqataatitsinissamut iserfimmik nutaamik pilersitsivoq: Kommuneqarfiga

Kommuneqarfik Sermersooq digitalimik isertarfimmik pilersitsivoq, annertunerpaamik innutaasut peqataatinnissaat qulakkeerniarlugu, aamma kommunip innuttaasuisa Nuup illoqarfiata avataani…

Atuaqqigit

IT aaqqissuussaq nutaaq aqqutigalugu digitalinngorsaaneq inunnik sullissinermut paasissutissat nutaat periarfissanngortippai

Ataatsimoortumik inunnik sullissinermut aaqqissuusap siunissami SDG 2030 suussusersiutinik paasissutissanik katersinissaq qulakkeerpaa.

Atuaqqigit

Anguniagassat ilaat

Nunarsuarmi anguniakkat ataasiakkaarlutik periusissianik tigussaasunik arlalinnik iluminni ilaatigut immikkoortortaqarput. Nunarsuarmi anguniagaq 10 immikkoortortaqarpoq.

10.1
Anguniagassat ilaat 10.1
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 10.1 – Isertitaqarnikkut naligiinnginneq annikillili

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

2030 sioqqullugu nunami agguaqatigiissitsinermi qaffasinnerusuni innuttaasunut appasinnerpaamiittunut 40 procentinut isertitat amerliartortinneqarnissaat anguneqassaaq aalajangiussimaneqarlunilu.

10.2
Anguniagassat ilaat 10.2
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 10.2 – Inooqataanermi, aningaasaqarnermi aamma politikkimi ilanngutitsineq siuarsarneqarli

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

2030 sioqqullugu kinaluunniit, ukiut, suiaassuseq, race, inuiassuseq, pinngoqqaarfik, upperisarsiorneq imaluunniit aningaasaqarnikkut allatigulluunniit inissisimaneq apeqqutaatinnagu, annertunerusumik inooqataanermi, aningaasarsiornikkut politikikkullu aalajangiinernut ilanngutitsinneqassapput.

10.3
Anguniagassat ilaat 10.3
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 10.3 – Kikkut tamarmik naligiimmik periarfissinneqarlik, aamma immikkoortitsineq unitsilli

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Kikkut tamarmik naligiimmik periarfissaqarnerat qulakkeerneqassaaq, soorlu aamma inuiaqatigiinnik pissuteqartumik naligiinnginnerit ikilisinneqassasut, ilaatigut inatsisit, politikit ileqqullu immikkoortitsisut atorunnaarsinnerisigut, aamma tamanna pinngitsoortinniarlugu inatsisit, politikit aaqqiinerillu tulluartut tapersersornerisigut.

10.4
Anguniagassat ilaat 10.4
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 10.4 – Politikki anigaasaqarnermut aamma isumaginninnermut siuarsaasoq ingerlanneqarli

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Pingaartumik aningaasaqarnikkut, akissarsiatigut isumaginninnermilu politikkit akuerineqassapput, annertunerusumillu naligiinneq anguniartuaarneqassalluni. Nunarsuarmi aningaasaqarnikkut niuerfinnik suliffeqarfinnillu malittarisassaqartitsineq nakkutilliinerlu pitsaanerulersinneqassaaq, malittarisassallu taakku atulersinneri nukittorsarneqarlutik.

10.5
Anguniagassat ilaat 10.5
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 10.5 – Nunarsuarmi aningaasaqarnikkut niuerfiit aamma suliffeqarfiit pitsaanerusumik nakkutigineqarlik

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Nunarsuarmi aningaasaqarnikkut niuerfinnik suliffeqarfinnillu malittarisassaqartitsineq nakkutilliinerlu pitsaanerulersinneqassaaq, malittarisassallu taakku.

10.6
Anguniagassat ilaat 10.6
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 10.6 – Nunat ineriartorfiusut aningaaserivinni sinniisoqarnerat siuarsarli

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Nunat ineriartorfiusut nunani tamalaani aningaasaqarnikkut aningaaserivinnilu sinniisoqarnerup annertusinissaa aalajangiisartunilu taasisinnaatitaaneq qulakkeerneqassaaq, suliffeqarfiit akisussaasut inatsisitigullu akuerisaasut kinguneqarluarnerusut, tatiginarnerusullu anguneqarnissaat siunertaralugu.

10.7
Anguniagassat ilaat 10.7
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 10.7 – Nutsertarneq isumannaatsoq aamma akisussaasoq ajornannginnerulerli

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Inunnut aaqqissuulluagaasumik, iluameersumik akisussaasumillu nutserneq nuuttarnerlu atortulersorneqassaaq, tassunga ilanngullugu nutsernermi politikit pilersaarutaasut aqunneqarluartullu atulersinnerisigut.

10.a
Anguniagassat ilaat 10.a
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 10.a – Nunat ineriartorfiusut immikkut innimittarneqarlik (special and differential treatment)

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Immikkut assigiinngisitaartumillu suliarinninnermut tunngavik nunanut ineriartorfiusunut atulersinneqassaaq, pingaartumik nunani annikinnerpaamik ineriartorfiusuni, Nunaqarsuarmi niuernermik suleqatigiiffimmi isumaqatigiissutit naapertorlugit.

10.b
Anguniagassat ilaat 10.b
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 10.b – Nunani ineriartorfiusuni ineriartortitsinermut aningaasatigut tapersiissutit aamma aningaasaliinerit kaammattorneqarlik

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Pisortatigoortumik ineriartorfiusunut ikiuinissamut aningaasatigullu nuussinissamut kajumissaarisoqassaaq, tassunga ilanngullugit toqqaannartumik nunani allani aningaasaliinerit, nunanut annerpaamik pisariaqartitsisunut, pingaartumillu nunanut annikinnerpaamik ineriartorfiusunut, Afrikami nunanut, nunanut siuarsarniakkanut imarmut periarfissaqanngitsunut, qeqertaaqqanullu siuarsarniakkanut. Ikiuineq aningaasaliinerillu nunani siuarsarniakkani nunat pilersaarutaat suliniutaallu naapertorlugit tunniunneqassapput.

10.c
Anguniagassat ilaat 10.c
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 10.c – Nutsernikut angerlarsimaffimminnut aningaasanik nuussinermi aningaasartuutai annikillisarneqarlik

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

2030 sioqqullugu nutsertut aningaasanik nuussinerinut atatillugu aningaasartuutit 3 procentimik anikinnerusunut ikilisinneqassapput aamma nuussiffiusartut 5 procentit sinnerlugit atorunnaarsinneqarlutik.