Kalaallit inuusuttut 42-t UNLEASH Greenlandimut peqataasut
UNLEASH Regional Innovation Lab Greenland 2022 aggustusip ulluisa 20-anit 26-anut siullerpaamik ingerlanneqarmat kalaallit piginnaanillit 42-t inuusuttut Issittumeersut aamma Nunanit…
Kisitsisinnguineq
Una takussutissiaavoq anguniakkani ullumikkut uuttuutigineqarsinnaasut. Kalaallit Nunaata Naatsorsueqqissaartarfiata nittartakkamini SDG 2030 tunngassutillit saqqummersikkumaarpai, kisitsisit naatsorsukkat suliami anguniakkani tulluussakkat.
Aalisakkerinermi Kalaallit Nunaanni MSC-mik allagartaliinerit
Najoqqutaq: Sustainable Fisheries Greenland & Grønlands Statistik
Aalisakkerinermut tamakkiisumut sanilliullugu MSC-mik allagartalikkanik aalisakkerinerup annertussusaa
Aalisakkanik qalerualinnillu tunisineq
Najoqqutaq: Grønlands Statistik
- tonni
Kalaallit Nunaat tamakkerlugu aalisakkanik qalerualinnillu tunisineq
Nutaarsiassat
Ilisarnaatinik aallerit, nutaarsiassanik atuarit aamma pisussanik nassaarit.
Aalisagaasivinnik taarsiineq aamma atueqqinneq
Royal Greenland nutaanik aamma piujuartitsinerusunik aalisagaasivinnik ineriartortitsivoq, arlalinnik plastikillit ataatsimik plastikitalinnik aalisagaasivinnik taasiinissamut, taamaalillutik…
SDG 2030 erseqqissaasutit
Nunatta ingerlariaqqinnissamut suliniutai, unamminartoqarfii periarfissaalu siunissami atuutilernissaanut Inuiaat peqatigiit siunniussaat ukiumut 2030-mut
Sermitsiaq.AG-mi avatangiisit pillugit sammisaqarneq
Tusagassiorfik Sermitsiaq.AG avatangiisit piujuaannartitsinerlu pillugit samminnittumik aviisimik saqqummersitsilerpoq
Kalaallit Nunaanni uumassusillit assigiinngisitaarnerannut periusissaq siulleq
Suliniummi matumani kalaallit pinngortitamik isiginneriaasiat Naalakkersuisunit pingaartinneqarpoq
Issittumi Periusissiaq nutaaq aamma SDG 2030
SDG 2030 agenda Danmarkip Naalagaafeqatigiivinut nutaamik issittumi periusissiamik ineriartortitsinermut tunngaviliissaaq.
Silap pissusianut isertarfik silap pissusianut unammillernartunik paasissutissiisarpoq
climategreenland.gl-imi silap pissusianut naleqqussarneq pillugu paasissutissat kingulliit paasisinnaavatit.
@plastic not so fantastic ilisimasanik avitseqateqarpoq aamma isumatuumik plastikimik atuinerup killilernissaanut aaqqiissutinik
Sammisaqaqatigiit, @plastic not so fantastic Kalaallit Nunaanni plastikimik atuinermut killiliinissamik suli arlalinnik soqutiginnilersitsipput.
Anguniagassat ilaat
Nunarsuaq tamakkerlugu anguniagassani tamani aalajangersimasunik iliuuserisassaqarpoq.
Imaani uumassusillit pillugit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagassaq 14 qulinik anguniagassartaqarpoq.
Anguniagassat ilaat 14.1 – Imaani mingutsitsineq annikillineqarli
2025 sioqqullugu imaani mingutsitsinerit suulluunniit pinngitsoortinneqarlutillu annertuumik ikilisinneqassapput, pingaartumik nunamik tunngaveqartumik ingerlatanit pissuteqartumik mingutsitsinerit, tassunga ilanngullugit imaani eqqakkat aamma inuussutissanit mingutsitsineq.
Anguniagassat ilaat 14.2 – Immap pinngortitami ataqatigiinneri pitsaaliorneqarlik iluarseqqinneqarlutillu
2020 sioqqullugu immap sissallu qanitaani pinngortitami ataqatigiinnerit illersorneqassapput ajortumillu annertuumik sunniuteqarnissaq pinngitsoortinniarlugu piujuartitsisumik aqunneqarlutik, ilaatigut taakku akiuussinnaassusii nukittorsarneqarnerisigut aamma peqqinnartumik tunisassiortumillu imap anguneqarnissaanut pilersitseqqinnikkut.
Anguniagassat ilaat 14.3 – Immat seernartunngornerat killilerneqarli
Immat seernartunngortinnerinut sunniutaasut annikitsuutinneqassapput passunneqarlutillu, ilaatigut sutigut tamatigut ilisimatuussutsikkut suleqatigiinnerulernikkut.
Anguniagassat ilaat 14.4 – Aalisarneq piujuartuuli
2020 sioqqullugu aalisarneq kinguneqarluartumik killilersorneqassaaq, aamma sippuisumik aalisarneq, unioqqutitsisumik, nalunaaruteqarneq ajortumik malittarisassaqanngitsumillu aalisarneq aamma aalisariaatsit aserorterisut unitsinneqarlutik. Aalisagaqarfiit sukkanerpaamik pilerseqqinniarlugit ilisimatuussutsikkut tunngaveqartumik aqutsinermi pilersaarutit atulersinneqassapput, minnerpaamillu uumassuseqarnikkut pissusaat malillugu piujuartitsisinnaasumik iluaquteqartitsisutut nalilerneqartutut qaffasissuseqassallutik.
Anguniagassat ilaat 14.5 – Sineriaat imartallu paarineqarlik
2020 sioqqullugu sineriaqarfiup imartallu minnerpaamik 10 procentii illersugaassapput, nunami aamma nunani tamalaani inatsisit naapertorlugit aamma ilisimatuussutsikkut paasissutissat pitsaanerpaamik pissarsiarineqarsinnaasut tunngavigalugit.
Anguniagassat ilaat 14.6 – Tapiissutit nungusaataasumik aalisartitsisut atorunnaarlik
2020 sioqqullugu sippuisumik piginnaasaqartitsisut nungusaataasumillu aalisartitsisut aalisarnermi tapiissutit aalajangersimasut inerteqqutaassapput, aamma unioqqutitsisumik, nalunaarutigineqarneq ajortumik malittarisassaqanngitsumillu aalisarnermut iluaqutaasut tapiissutit peerneqassallutik, aamma assigusunik tapiissuteqartarnernik nutaanik eqqussisoqassanani, tassa nassuerutigineqarmat nunanik siuarsagaasunik annikinnerpaamik nunanik siuarsarneqarsimasunik tulluartumik kinguneqarluartumillu immikkullu allanngorartumik suliarinninneq aalisarnermi tapiissuteqartarneq pillugu Nunarsuarmi niuernikkut suleqatigiiffiup isumaqatigiinniartarneranut ilaasariaqarmat.
Anguniagassat ilaat 14.7 – Immap isumalluutaanik piujuartitsisumik atuinermi aningaasarsiornikkut iluaqutit qaffanneqarlik
2030 sioqqullugu aningaasarsiornikkut iluaqutit qeqertaaqqanut annikinnerpaamillu nunanut ineriartortunut, imaani isumalluutinik piujuartitsisumik atuinermiit pisut qaffanneqassapput, tassunga ilanngullugit piujuartitsisumik aalisarnermik, tukertitsivinnik takornariaqarnermillu aqutsineq.
Anguniagassat ilaat 14.a – Immat uummaarissunngortinniarlugit ilisimatusarneq, ilisimatuutut misissuineq aamma teknologii pitsanngorsarneqarlik
Imaani teknologi pillugu ilisimatuussutsikkut ilisimasat, ilisimatuussutsikkut piginnaasat nuussisarnerillu annertusineqassapput, tassa immat uummaarissuunerat pitsaanerulersinniarlugu aamma immami assigiinngisitaartuusut nunani siuarsarniakkani, pingaartumik qeqertaaqqani siuarsarniakkani nunanilu annikinnerpaamik siuarsarneqarsimasuni, ineriartornermut tapertaaneri annertusinniarlugit "the Intergovernmental Oceangraphic Commission Criteria and Guidelines on the Transfer of Marine Technology" eqqarsaatigineqassammat.
Anguniagassat ilaat 14.b – Umiatsiaaqqani aalisarneq tapersersorneqarli
Umiatsiaaqqani aalisartut imaani isumalluutinut niuerfinnullu periarfissinneqassapput.
Anguniagassat ilaat 14.c – FN-p Imaani Pisinnaatitaaffiit pillugit Isumaqatigiissutaat (UNCLOS) atulersinneqarli
Naalagaaffiit Peqatigiit Imaani Pisinnaatitaaffiit pillugit Isumaqatigiissutaannut (UNCLOS) naapertuuttut nunani tamalaani inatsisit atulersinnerisigut immanik taakkunanilu isumalluutinik illersuineq piujuartitsisumillu atuineq annertusineqassaaq, tassani allassimalluni immamik taakkunanilu isumalluutinik illersuineq piujuartitsisumillu atuineq pillugu inatsisitigut sinaakkusiussat, paragraf 158-imi "The futuree we wavt"-imi allassimasoq.