Kalaallit inuusuttut 42-t UNLEASH Greenlandimut peqataasut
UNLEASH Regional Innovation Lab Greenland 2022 aggustusip ulluisa 20-anit 26-anut siullerpaamik ingerlanneqarmat kalaallit piginnaanillit 42-t inuusuttut Issittumeersut aamma Nunanit…
Una takussutissiaavoq anguniakkani ullumikkut uuttuutigineqarsinnaasut. Kalaallit Nunaata Naatsorsueqqissaartarfiata nittartakkamini SDG 2030 tunngassutillit saqqummersikkumaarpai, kisitsisit naatsorsukkat suliami anguniakkani tulluussakkat.
Ilisarnaatinik aallerit, nutaarsiassanik atuarit aamma pisussanik nassaarit.
UNLEASH Regional Innovation Lab Greenland 2022 aggustusip ulluisa 20-anit 26-anut siullerpaamik ingerlanneqarmat kalaallit piginnaanillit 42-t inuusuttut Issittumeersut aamma Nunanit…
climategreenland.gl-imi silap pissusianut naleqqussarneq pillugu paasissutissat kingulliit paasisinnaavatit.
SDG 2030 agenda Danmarkip Naalagaafeqatigiivinut nutaamik issittumi periusissiamik ineriartortitsinermut tunngaviliissaaq.
Sammisaqaqatigiit, @plastic not so fantastic Kalaallit Nunaanni plastikimik atuinermut killiliinissamik suli arlalinnik soqutiginnilersitsipput.
Nunarsuarmi anguniakkat ataasiakkaarlutik periusissianik tigussaasunik arlalinnik iluminni ilaatigut immikkoortortaqarput. Nunarsuarmi anguniagaq 12 immikkoortortaqarpoq.
2020 sioqqullugu nunap pinngortitami ataqatigiinnernik imermilu allanngutsaaliuineq, pilersitseqqinneq piujuartitsisumillu atuineq qulakkeerneqassaaq nunanilu tamalaani isumaqatigiissutini pisussaaffiit naapertorlugit taakkunani kiffartuussinerit, pingaartumik orpippassuit, masarsoqarfiit, qaqqat panertoqarfiillu.
2020 sioqqullugu orpippassuarnik qanoq ittunilluunniit piujuartitsisumik aqutsineq siuarsarneqassaaq, orpippassuarnik piiaaneq unitsinneqarluni, orpippassuit annikillisinneqarsimasut pilerseqqinneqarlutik orpippassuit nappartinneqarlutik orpippassuarnillu ikkussuineq annertuumik qaffanneqassalluni.
2030 sioqqullugu inoqajuitsunik pilersitsisarneq akiorneqassaaq, nuna sualuttumik naatitsivigineqarsimasoq napparteqqinneqarluni, tassunga ilanngullugu nuna inoqajuitsumik pilersitsinermit, panernermit qarsutsinermillu sunnerneqarsimasoq, nunarsuarmillu nunamik ajortitsinnginneq anguniarneqassalluni.
2030 sioqqullugu qaqqani pinngortitat illersorneqarneri qulakkeerneqassapput, tassunga ilanngullugit taakkunani uumasut assigiinngisitaartuuneri, taakku piujuartitsisumik ineriartornermut tapertaasinnaanerat qaffassinnaajumallugu.
Pissusissamisoortumik uumasoqarfiusut ajorseriarnerat killeqartinniarlugit, uumasut assigiinngisitaartuunerinik annaasaqarneq unitsinniarlugu ingerlaannartumik pingaarutilimmillu iliuuseqartoqassaaq aamma 2020 sioqqullugu uumasut nungoratarsinnaasut illersorneqarlutik nungutaanissaallu pinngitsoortillugu.
Uumassuseqarnikkut isumalluutinik atuinermi iluaqutaasut eqqortumik naligiimmillu agguarneqarnerat tapersersorneqassaaq aamma taamatut isumalluutinut, nunani tamalaani isumaqatigiissutaasutut, naammaginartumik periarfissaqarneq tapersersorneqarluni.
Uumasunik piniagassaanngitsunik piniarnerup aamma uumasunik naasunillu illersugaasanik unioqqutitsisumik niuernerup unitsinneqarnissaannut ingerlaannartumik iliuuseqartoqassaaq uumasunillu nujuartanik unioqqutitsisumik tunisassianik piumasaqarneq neqerooruteqartarnerlu saaffigalugit.
2020 sioqqullugu nunami imaanilu pinngortitami ataqatigiinnerni uumasut unammilliisinnaasut eqqussorneqarneri pinngitsoortinniarlugit sunniutaalu annertuumik killeqartinniarlugit aaqqiinerit ilisaritinneqassapput, aamma uumasut salliutinneqartut nakkutigineqarlutik imaluunniit nungunneqarlutik.
2020 sioqqullugu nunami sumiiffinnilu pilersaarusiornermi, ineriartortitsinerni, aamma piitsuussutsimik akiuiniarluni periusissiani nassuiaatinilu pinngortitami ataqatigiinnerit uumasullu assigiinngisitaartuunerini pingaartitat atulersinneqassapput.
Uumasut assigiinngisitaartuunerat aamma pinngortitami ataqatigiinnerit piujuartitsisumik illersuinermut atuinermullu aningaasatigut isumalluutit katersorneqarlutillu amerlisinneqarujussuassapput.
Piujuartitsisumik orpippassuaatinik aqutsinermut aamma taamatut aqutsineq siuarsarniarlugu nunanut ineriartorfiusunut naammattumik kajumissaateqarnissamut kikkut tamarmik aningaasalersuinissaannut isumalluutit annertuut katersorneqassapput, tassunga ilanngullugit orpippassuit piiarneqarsimasut illersorneqarnerat ikkussuuteqqinneqarnerallu.
Uumasunik piniaqqusaanngitsunik piniarnermut uumasunillu illersugaasunik unioqqutitsisumik niuernermi akiuineq nunarsuarmi tapersersorneqassaaq, ilaatigut piujuartitsisumik inuusaaseqarnissamut nunaqqatigiit periarfissaat nukittorsarlugit.