Una takussutissiaavoq anguniakkani ullumikkut uuttuutigineqarsinnaasut. Kalaallit Nunaata Naatsorsueqqissaartarfiata nittartakkamini SDG 2030 tunngassutillit saqqummersikkumaarpai, kisitsisit naatsorsukkat suliami anguniakkani tulluussakkat.
Ilinniarsimanermut qaffasissutsit, suiaassutsinut agguarlugit
Najoqqutaq: SIF (2019) Befolkningsundersøgelsen i Grønland 2018. Levevilkår, livsstil og helbred
Inatsisartuni innuttaasunit qinikkat suiaassutsinut agguarneri
Najoqqutaq: Nordic Statistics (table ELE03)
Nunarsuaq tamakkerlugu suussusersiutit (5.5.1) Nunani inatsisartuni kiisalu kommunini nunallu immikkoortuini siunnersuisoqatigiinni arnat peqataasut amerlassusiat
Ilisarnaatinik aallerit, nutaarsiassanik atuarit aamma pisussanik nassaarit.
Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfimmi Tunngaviusumik Inatsimmut Immikkoortumit Facebookimi qupperneranut nutaami tunngaviusumik inatsimmut nutaamut suliat pillugit aamma pituttorsimaffigisatsinnik…
NAKUUSA-p kommunini meeqqanut siunnersuisarfia SDG 2030 agendamut siunnersuutit Naalakkersuisunut ingerlateqqippai
Ataatsimoortumik inunnik sullissinermut aaqqissuusap siunissami SDG 2030 suussusersiutinik paasissutissanik katersinissaq qulakkeerpaa.
Nunarsuarmi anguniakkat ataasiakkaarlutik periusissianik tigussaasunik arlalinnik iluminni ilaatigut immikkoortortaqarput. Nunarsuarmi anguniagaq 9 immikkoortortaqarpoq.
Arnanik niviarsiaqqanillu tamanik immikkoortitsinerit tamarmik sumiluunniit unitsinneqassapput.
Tamanut ammasumi angerlarsimaffinnilu arnanut niviarsiaqqanullu persuttaanerit suulluunniit tamarmik unitsinneqassapput, tassunga ilanngullugit inunnik atoqatigiinnikkullu niuerneq allatigullu atornerluinerit tamarmik unitsillugit.
Ileqqut ajoqusiisinnaasut tamarmik soorlu meeqqanik aappaqalersarnerit, siusissukkut aappariilersarneq pinngitsaaliinikkullu aappariilersarnerit kiisalu arnat kipineqartarnerat unitsinneqassapput.
Angerlasimaffimmi isumaginninneq sulinerlu akissarsiaqanngitsoq nersorneqassapput pisortallu kiffartuussinerisa, attaveqaatit aamma isumaginninnikkut illersuinermut politikkit pissarsiarinerisigut pingaartinneqarlutik kiisalu angerlarsimaffimmi ilaqutariinnilu akisussaanerup avinneqarnerata nunami tulluartutut siuarsarneqassapput.
Politikkip, aningaasaqarnerup tamanullu ammasumik inuunerup iluani aalajangiisarnerni tamani aqutsisutut tamakkiisumik kinguneqarluartumillu peqataanerup assigiimmillu periarfissaqarnermik arnat qulakkeerunneqassapput.
Atoqatigiinnikkut kinguaassiorsinnaassutsikkullu peqqinnissamut tamatigut periarfissaqarneq aamma iliuuseqarnissamut suliniummut naapertuuttumik kinguaassiorsinnaassutsikkut pisinnaatitaaffiit qulakkeerneqassapput Innuttaasut Ineriartornerlu pillugit nunat tamalaat ataatsimeersuarnerat kiisalu Iliuuseqarnissamut Beijingimi pilersaarut taassumalu malitsigisaanik ataatsimeersuarnerniit inaarutaasumik allagaatit.
Nunani tamalaani inatsisit naapertorlugit aningaasaqarnikkut isumalluutinut arnat naligiimmik pisinnaatitaaffiliisunik kiisalu nunamik allatigullu illunut piginnittuunermut nakkutilliinermillu, aningaasatigut kiffartuussinernut, kingornussanut pinngortitamilu isumalluutinut piginnittuulernissamut nakkutilliinissamullu periarfissiisunik.
Atortorissaarutit iluaqutitut atorneqarnerat, pingaartumik paasissutissiinermi attaveqatigiinnermilu atortorissaarutit, arnat pisinnaatitaaffii periarfissaalu tapersersorniarlugit pitsangorsarneqassapput.
Politikit inatsisillu tunngavilersorluakkat eqqortinneqarsinnaasut, aamma suiaassutsit akornanni naligiissitsinermik siuarsaasut aamma arnat niviarsiaqqallu tamarmik pisinnaatitaaffiinik periarfissaanillu sutigut tamatigut nukittorsaasut, akuerineqarlutillu nukittorsarneqassapput.
