Menu toqqoruk Matuuk Menu

Imermut eqqiluisaarnermullu kikkut tamarmik periarfissaqarnerinik qulakkeerinninneq tamatuminngalu piujuartitsisumik aqutsineq.

Anguniakkap sammisaraa kikkut tamarmik minguitsumik imeqarnissaat qulakkiissallugu aamma navianaatsumik imermik pilersuineq akilersinnaasumik ingerlanneqassasoq. Sukuluisaarnermut pissutsit pitsannguiffigineqassapput aamma erngup atoriikkap suliareqqinneqanngitsup annertussusaa minnerpaamik affaannanngortinneqassaaq.

Kalaallit Nunaanni minguitsumik imermut periarfissaqarpoq, kisianni innuttaasut tamarmik naligiimmik isumannaatsumillu imermik qaffasissumik pitsaassusilimmik pilersornissaat sulissutigineqarpoq.

Sermersuaq Kalaallit Nunaata annertussusaata 80 %-eraa aamma tamanna isumaqarpoq Kalaallit Nunaat annertuumik aamma immikkuullarissumik imeqarnikkut pisuussuteqartoq. Nunarsuaq tamakkerlugu Kalaallit Nunaata assinganik imeqarfinnut periarfissaqissallit tamarmiunngilluinnarput. Kisianni nunap ilusaanik isumalluutivut paarissavavut, aamma erngup pitsaassusaa mingutsitsinermut, igiinnakkanut, akuutissanik kuutsitanut aamma erngup atoreerneranik suliareqqinneqarsimanngitumut illersorlugu.

Nunarsuaq tamakkerlugu imermik eqqiluitsumik piumanninneq annertuvoq, aamma taamaammat isumalluutinik avammut tunisinissaq periarfissaavoq piukkunnartoq. Piujuartitsinermit isigalugu isumalluutit nunarsuaq tamakkerlugu qanoq ililluni naligiimmik agguarneqassanersut, aamma nunat akimorlugit, pingaarnertut ajornartoornerit pillugit suleqatigiinneq pingaaruteqarpoq erseqqissassallugu. Kalaallit Nunaat nunarsuarmi innuttaasunik tuaviortumik imermik eqqiluitsumik pisariaqartitsisut ikiorsinnaassavai, aamma periarfissaq tamanna misissorneqartariaqarpoq.

Nunarsuaq tamakkerlugu inuit pingasut akornanni inuk ataaseq nappatsaaliuuteqarani inuuvoq. Tamanna nappaatinik toqunernillu pisariaqanngitsunik peqqutaavoq. Naak annertuumik eqqiluitsumik imermik periarfissat siuariartortinneqarsimagaluartut, nappatsaaliuutit taakkut siuariartortinneqarnissaat amigaataasoq annikilliliisitsineruvoq. Atortorissaarutit aamma piviusumik eqqiluisaarnermut ilinniartitsineq pisariaqartinneqartut tunniukkutsigit, isumaqanngitsumik inunnik annaasaqarnerit unitsissinnaavagut.

Kisitsisinnguineq

Una takussutissiaavoq anguniakkani ullumikkut uuttuutigineqarsinnaasut. Kalaallit Nunaata Naatsorsueqqissaartarfiata nittartakkamini SDG 2030 tunngassutillit saqqummersikkumaarpai, kisitsisit naatsorsukkat suliami anguniakkani tulluussakkat.

Ukiumut imermik tunisat (mio. m3)
Najoqqutaq: Nukissiorfiit

4,5

Imerneqarsinnaasumik taallugu, Nukissiorfiit tamakkiisumik imeq agguaassaat

Nutaarsiassat

Ilisarnaatinik aallerit, nutaarsiassanik atuarit aamma pisussanik nassaarit.

Kalaallit Nunaannut imartat qaavi pillugit qaammataasanik suliniutinut nutaanut ESA ilisimatusarnermut tapiissutit

Imartat qaavisa isumalluutaanni nalunaarsuinissamut assersuutitut Kalaallit Nunaat nunani talimaasuni ukiuni marlunni ilisimatusarluni suliniummi nutaami peqataanissamut toqqarneqarsimavoq,…

Atuaqqigit

Silap pissusianut isertarfik silap pissusianut unammillernartunik paasissutissiisarpoq

climategreenland.gl-imi silap pissusianut naleqqussarneq pillugu paasissutissat kingulliit paasisinnaavatit.

Atuaqqigit

Kalaallit Nunaata siunissaa pillugu Facebook-imi oqallitsitsineq

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfimmi Tunngaviusumik Inatsimmut Immikkoortumit Facebookimi qupperneranut nutaami tunngaviusumik inatsimmut nutaamut suliat pillugit aamma pituttorsimaffigisatsinnik…

Atuaqqigit

Anguniagassat ilaat

Nunarsuarmi anguniakkat ataasiakkaarlutik periusissianik tigussaasunik arlalinnik iluminni ilaatigut immikkoortortaqarput. Nunarsuarmi anguniagaq 8 immikkoortortaqarpoq.

6.1
Anguniagassat ilaat 6.1
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 6.1 – Kikkut tamarmik imissaq sukuluitsumut periarfissaqarlik

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

2030 sioqqullugu kikkunnut tamanut unamminartumik akeqartumik imissamut isumannaatsumut tamanut naligiimmillu periarfissaqarneq anguneqassaaq.

6.2
Anguniagassat ilaat 6.2
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 6.2 – Kikkut tamarmik perusuersartarfinnut aamma eqqiluisaarnissamut periarfissaqarlik

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

2030 sioqqullugu kikkut tamarmik naligiimmik nammineq eqqiluisaarnissamut periarfissaqarnerat, kikkullu tamarmik torersumik perusuersartarfeqarnissaat anguneqassaaq, arnat niviarsiaqqallu immikkut isiginiarneqarlutik, aamma inuit immikkut sanngiitsumik inissisimasut.

6.3
Anguniagassat ilaat 6.3
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 6.3 – Imip sukuluisaarnera pitsanngorsarneqarli, aamma imeq errortuutikoq pitsaanerusumik minguiarneqartarli atoqqinneqartarlunilu

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

2030 sioqqullugu mingutsitsinerup annikillisinneqarneratigut, eqqaavissuarmut eqqakkat iginneqartarunnaarlutik aamma akuutissanik atortunillu navianartunik aniatitsineq annikillisillugu, aamma imeq errortuutikoq annertussusia affaannanngortillugu atoqqinneqartarneralu annertuumik qaffallugu nunarsuarmilu atoqqiisarneq isumannaallisillugu.

6.4
Anguniagassat ilaat 6.4
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 6.4 – Imermik atuineq pitsanngorsarneqarli aamma imermik tarajoqanngitsumik pilersuineq qulakkeerneqarli

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

2030 sioqqullugu ingerlataqarfiit tamarmik iluanni imermik atuinermik pisariillisaaneq malunnartumik annertusineqassaaq, aamma imissaaleqineq illuatungilerniarlugu imermik piujuartitsisumik katersuineq pilersuinerlu qulakkeerneqarluni, imermillu inuit amigaateqartut amerlassusiat malunnaatilimmik ikilisillugit.

6.5
Anguniagassat ilaat 6.5
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 6.5 – FN-ip Integrated Water Resources Management-ia (IWRM) atuutsinneqalerli

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

2030 sioqqullugu imissamik aqutsineq sutigut tamatigut ilanngutivinneqassaaq, tassunga ilanngullugu nunat killeqarfii attuumassuteqartut apeqqutaatinnagit suleqatigiinnikkut.

6.6
Anguniagassat ilaat 6.6
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 6.6 – Imermi pinngortitap ataqatigiinnera illersoneqarli

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

2020 sioqqullugu imermut tunngasut pinngortitami ataqatigiinnerit, tassunga ilanngullugu qaqqat, orpippassuit, masarsoqarfiit, kuuit, nunap iluaneersumik imeqarfiit tatsillu illersorneqarlutillu pilerseqqinneqassapput.

6.a
Anguniagassat ilaat 6.a
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 6.a – Nunat ineriartorfiusut imilerinerat eqqiluisaarnerallu tapersersorneqarli

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

2030 sioqqullugu imermut eqqiluisaarnermullu tunngasuni ingerlatat suliniutillu iluini nunani ineriartorfiusuni piginnaasatigut piorsaanermut nunani tamalaani suleqatigiinneq tapersersuinerlu annertusineqassaaq, tassunga ilanngullugit imermik katersineq, tarajuiaaneq, imermik pisariillisaaneq, imikumik passussineq, atoqqiineq atoqqiinernilu teknologiit.

6.b
Anguniagassat ilaat 6.b
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 6.b – Nunagisami imilerineq eqqiluisaarnerlu tapersersorneqarli

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Imermik eqqiluisaarnermillu aqutsinerup pitsaanerulersinnissaanut nunaqqatigiit peqataanerisa tapersersorneqarnerat nukittorsarneqarnerallu