Menu toqqoruk Matuuk Menu

Kikkut tamarmik peqqinnartunik inuuneqarnissaat qulakkeerlugu ukioqatigiiaallu tamarmik atugarissaarnerat siuarsarlugu

Peqqissuseq atugarissaarnerlu peqqissutsimut uuttuutinut illugiimmik timikkut tarnikkullu peqqissuunermut sammisanut attuumassuteqarpoq. Ernisut meeraaqqallu inunngornermi toqunerat, napaatit tuniluuttut aamma nappaatit tuniluutinngitsut, pinaveersaartitsinermut peqqissaanerit, ajutoornermit innarlersimanerit, mingutsitsinermit nappaatit, kiisalu atoqatigiinnermi aamma kinguaassiuutinut peqqissutimut sullissinernut attuumassuteqarpoq. Peqqissutsimut isumannaarinninnerit tamanut isumannaarinnissapput, aamma ilisimatusarnernerup piffissamut naleqquttumik teknologimik ineritartortinneranut ilasissaaq.

Inuit kalaallit nunanut sanilliuttakkatsinnut naleqqiullugit agguaqatigiissillugit ukiut arfineq pingasut naannerusumik inuusarput – aamma amerlanersagut nammineq peqqissutsitsimut ajoqusiisumik inooriaaseqarput. Ataasiakkaanut ajornartorsiutaavoq, aamma inuiaqatigiinnut akisuallaarpoq.

Peqqinnissaqarfimmut aningaasartuutit ukiuni aggersuni qaffassapput, innuttaasut ineriartornerinik, katitigaanerinik, ingerlaarnerinillu peqquteqartumik, tamanna isumaqarpoq amerlanerit utoqqalinerussasut. Peqqissutsimut aningaasartuutit annertusipiluunnginnissaat piniarlugu, Naalakkersuisut sammisamut attuumassutilinnut pinaveersaartitsinermut suliniutinik aallartitsisimapput.

Naalakkersuisut kissaatigaat nunami tamarmi meeqqanut tamanut pitsaasumik inuuneqarneq qulakkiissallugu. Taamaammat meeqqat inuusuttullu inuunerinik sammisaqarfiit suliniuteqarfigineqassapput – ilaqutariit, atuarfik aamma sunngiffinnik sammisaqarfiit.

Kisitsisinnguineq

Una takussutissiaavoq anguniakkani ullumikkut uuttuutigineqarsinnaasut. Kalaallit Nunaata Naatsorsueqqissaartarfiata nittartakkamini SDG 2030 tunngassutillit saqqummersikkumaarpai, kisitsisit naatsorsukkat suliami anguniakkani tulluussakkat.

Tallimat inorlugit ukiulinni meeqqat toqusarnerat
Najoqqutaq: Grønlands Statistik

  1. Meeqqat toqusarnerat
01020304050198019851990199520002005201020152019

Nunarsuaq tamakkerlugu suussusersiutit (3.2.1) Tallimat inorlugit ukiulinni meeqqani toqusarneq

Innuttaasut 100.000-iutillugit sakialluuteqartut
Najoqqutaq: NOMESCO

  1. Kalaallit Nunaat
  2. Nunani avannarlernut allanut (Danmark, Savalimmiut, Åland, Island, Norge aamma Sverige) agguaqatigiissillugit
0501001502002503003504004502010201120122013201420152016

Nunarsuaq tamakkerlugu suussusersiutit (3.3.2) Innuttaasut 100.000-iutillugit sakialluuteqartut nutaat

Daily smokers by gender and age 2018 (%)
Najoqqutaq: Befolkningsundersøgelsen i Grønland 2018

  1. Angutit
  2. Arnat
02040608010015253560+

Nunarsuaq tamakkerlugu suussusersiutit (3.a.1) Inuit 15-init qummut ukiullit akornanni tupamik atuinerup siaruarsimanerata ukiunut agguarnera

Innuttaasut 100.000-iutillugit imminut toquttartut annertussusaat
Najoqqutaq: Nordic Statistics (table HEAL05)

  1. Angutit - Kalaallit Nunaat
  2. Arnat - Kalaallit Nunaat
  3. Angutit - Nunani avannarlernut allanut (Danmark, Savalimmiut, Finland, Åland, Island, Norge aamma Sverige) agguaqatigiissillugit
  4. Arnat - Nunani avannarlernut allanut (Danmark, Savalimmiut, Finland, Åland, Island, Norge aamma Sverige) agguaqatigiissillugit
02040608010012020142015

Nunarsuaq tamakkerlugu suussusersiutit (3.4.2) Imminut toquttartut amerlassusiat

Nutaarsiassat

Ilisarnaatinik aallerit, nutaarsiassanik atuarit aamma pisussanik nassaarit.

Kalaallit inuusuttut 42-t UNLEASH Greenlandimut peqataasut

UNLEASH Regional Innovation Lab Greenland 2022 aggustusip ulluisa 20-anit 26-anut siullerpaamik ingerlanneqarmat kalaallit piginnaanillit 42-t inuusuttut Issittumeersut aamma Nunanit…

Atuaqqigit

SDG 2030 erseqqissaasutit

Nunatta ingerlariaqqinnissamut suliniutai, unamminartoqarfii periarfissaalu siunissami atuutilernissaanut Inuiaat peqatigiit siunniussaat ukiumut 2030-mut

Atuaqqigit

Kalaallit Nunaat – nunarsuarmi tamanit nunami 2030-mi timersornerpaat?

Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuffiata takorluugaraa 2030-mi Kalaallit Nunaat nunarsuarmi timimik aalatitsinerpaassasoq.

Atuaqqigit

IT aaqqissuussaq nutaaq aqqutigalugu digitalinngorsaaneq inunnik sullissinermut paasissutissat nutaat periarfissanngortippai

Ataatsimoortumik inunnik sullissinermut aaqqissuusap siunissami SDG 2030 suussusersiutinik paasissutissanik katersinissaq qulakkeerpaa.

Atuaqqigit

SDG 2030-ip Tasiilami sumiiffimmi peqataatitsineq qulakkeerpaa

“Tasiilami Suleqatigiippugut” - SDG-2030-mik tunngaveqartumik meeqqanut inuusuttunullu Tasiilami eqqaanilu pitsaasumik inuunermi atugaqarnissamik aamma piujuartitsisumik inuuneqarnissamik…

Atuaqqigit

Pisiffik inuit peqqussusaannik ukkataqarput

Pisiffik sungiusaasoq nerisanillu siunnersorti Laali Berthelsen suleqatigalugu, tunisassiat peqqinnartut, timersorneq aamma pitsaasumik nerisaqarneq pillugit ilisimasat ukkataraat. …

Atuaqqigit

Anguniagassat ilaat

Nunarsuaq tamakkerlugu anguniagassani tamani aalajangersimasunik iliuuserisassaqarpoq.
Peqqinnissaq atugarissaarnissarlu pillugit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagassaq 3 13-inik anguniagassartaqarpoq.

3.1
Anguniagassat ilaat 3.1
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 3.1 – Anaanaasut toqusarnerat annikillisarli

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

2030 sioqqullugu anaanaasut toqusarnerat meeqqanut inuullutik inunngortut 100.000-iutillugit 70-it inorlugit toqusartunut ikilisinneqassapput.

3.2
Anguniagassat ilaat 3.2
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 3.2 – Meeqqat tallimat inorlugit ukiullit toqusarnerat pinaveesaarneqarli

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

2030 sioqqullugu inoorlaat aamma meeqqat tallimat inorlugit ukiullit akornanni toqusarnerat pinaveersaarneqarli, meeqqat uumallutik inunngortut 1000-iugaangata toqusut amerlanerpaamik 12-inut ikilisinneqarnissaat pillugu nunani tamani anguniagaqarluni aamma meeqqat uumallutik inunngortut 1000-iugaangata meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinni toqusartut amerlanerpaamik 25-nut ikilisillugit.

3.3
Anguniagassat ilaat 3.3
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 3.3 – Nappaatit tuniluuttartut akiorneqarlik

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

2030 sioqqullugu nappaatit tunillaasartut AIDS-i, sakialluut, malaria aamma nunanilu kiattuni nappaatit takunngitsuusaakkat nungutinneqassapput, aamma hepatitis imermillu ingerlanneqartut nappaatit allallu nappaatit tunillaannartut akiorneqarlutik.

3.4
Anguniagassat ilaat 3.4
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 3.4 – Nappaatit tunillaanneq ajortunik toquttartut ikilisarneqarlik, tarnikkullu peqqissuseq nukittorsarneqarli

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

2030 sioqqullugu nappaatit tuniluunneq ajortut kingunerisaannik siusippallaamik toqusarneq pitsaaliuinikkut katsorsaanikkullu pingajorarterutaannanngorlugit ikilineqassapput, tarnikkullu peqqissuseq atugarissaarnerlu pitsanngorsarneqarluni.

3.5
Anguniagassat ilaat 3.5
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 3.5 – Ikiaroornartunik aamma imigassamik atornerluinerit pitsaaliorneqarlik

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Aanngajaarniutinik atornerluinermik, tassunga ilanngullugu ikiaroornartunik atornerluineq aamma imigassamik ajoqusiisumik atuinermik pitsaaliuineq katsorsaanerlu nukittorsarneqassapput.

3.6
Anguniagassat ilaat 3.6
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 3.6 – Angallannermi toquttartut aamma ikilisarneqartartut affaannanngortinneqarlik

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

2020 sioqqullugu angallannermi ajunaarnerup malitsigisaanik nunarsuarmi toqusartut ajoqusertartullu amerlassusiat affaannanngortinneqassapput.

3.7
Anguniagassat ilaat 3.7
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 3.7 – Atoqatigiinnikkut kinguaassiorsinnaassutsikkullu peqqinnissaq aamma ilaqutariinni pilersaarusiornissaq periarfissaanngortinneqarlik

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

2030 sioqqullugu atoqatigiinnikkut kinguaassiorsinnaassutsikkullu peqqinnissaqarfimmi kiffartuussinernut tamarmut periarfissiineq qulakkeerneqassaaq, tassunga ilanngullugit ilaqutariinni pilersaarusiorneq, qaammarsaaneq ilinniartitaanerlu, aamma nunami periusissiani suliniutinilu kinguaassiorsinnaassutsikkut peqqissuunerup ilanngunnera.

3.8
Anguniagassat ilaat 3.8
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 3.8 – Kikkut tamarmik nakorsiarnissaannut periarfissinneqarlik

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Nunarsuaq tamakkerlugu peqqissutsimik nalunaaruteqarneq anguneqassaaq, tassunga ilanngullugit aningaasaqarnikkut navianartunut illersuineq, qaffasissumik pitsaassuseqartumik peqqinnissakkut kiffartuussinernut pingaarutilinnut periarfissaqarneq, aamma kikkunnut tamanut naammaginartumik akeqartumik inuunermut pingaarutilinnik nakorsaatinik akiuussutissanullu isumannaatsunut kinguneqarluartunullu periarfissaqarneq.

3.9
Anguniagassat ilaat 3.9
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 3.9 – Akuutissat navianartut aamma mingutsitsinerup malitsigisaanik toqusartut napparsimasartullu ikilisinneqarlik

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

2030 sioqqullugu akuutissanik navianartorsiortinneqarneq kiisalu silaannaap, erngup nunallu mingutsinneqarnerata malitsigisaanik toqusartut napparsimalersartullu amerlassusiat ikilisinneqassapput.

3.a
Anguniagassat ilaat 3.a
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 3.a – WHO-p tupa pillugu tunngaviusumik isumaqatigiissutaa atulerli

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Tupamik nakkutilliineq pillugu WHO-p tunngaviusumik isumaqatigiissutip atulersinnera nunani tamani attuumassuteqartuni nukittorsarneqassaaq.

3.b
Anguniagassat ilaat 3.b
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 3.b – Akiuussutissanik aamma nakorsaatinik ineriartortitsineq kikkut tamarmik akissaqartitaat tapersersorneqarli

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Nappaatinik tunillaannartunik aamma tunillaaneq ajortunik katsorsaanermut akiuussutissanik nakorsaatinillu ilisimatusarneq ineriartortitsinerlu, annerusumik nunani ineriartortitsiffiusunut sunniuteqartut tapersersorneqassapput, taakkununngalu periarfissaqarneq qulakkeerneqarluni TRIPS-imik isumaqatigiissut aamma Innuttaasut peqqissuunerat pillugu Dohami nalunaarummut naapertuuttumik inuunermut pingaaruteqartut nakorsaatit akiuussutissallu unamminartumik akillit, inuit peqqissuunerannik illersuinerup allanngorarsinnaaneranut tunngatillugu anersaakkut piginnittussaanermi isiginiarneqartut niuernermut attuumassuteqartut pillugit isumaqatigiissummi aalajangersakkat atorneqarnissaannut tamakkiisumik nunat ineriartortitsiffiusut pisinnaatitaaffiannut tunngasoq, pingaartumillu kikkut tamarmik nakorsaatinut periarfissaqarnissaannik qulakkeerinnittut.

3.c
Anguniagassat ilaat 3.c
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 3.c – Nunani ineriartorfiusuni peqqinnissami sullissisarnermut aningaasaliisarneq qaffalli

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Nunani ineriartortitsiffiusuni peqqinnissakkut aningaasalersuinerup amerleriarujussuarnissaat aamma peqqinnissaqarfimmi sulisussanik sulisussarsiortarneq, ineriartortitsineq, ilinniartitaaneq aalajangiussisimanerlu anguniarneqassaaq, pingaartumik nunani ineriartortitsiffiunnginnerpaasuni aamma qeqertani naalagaaffiusuni mikisuni ineriartortitsiffiusuni anguniarneqarluni.

3.d
Anguniagassat ilaat 3.d
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 3.d – Siusissukkut kalerriisarnerit aamma peqqinnissami navianaatit nukittorsarneqarlik

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Nunat tamarmik, pingaartumillu nunat ineriartortitsiffiusut, siusissukkut kalerriisarnerit, navianartut annikillisinnissaannut nunamilu nunarsuarmilu peqqinnissakkut navianartunik passussinissamut piginnaasatit pitsanngorsassavaat