Attaveqaatit qajannaatsut sanaartorlugit, suliffissuaqalerneq ilanngutitsisoq piujuartitsisorlu tapersersorlugu nutaaliornerlu tapersersorlugu

Atuaqqigit

Sapinngisaq tamaat atorlugu, tatiginartumik, piujuartitsisumik aamma qajannaatsumik attaveqatigiinnernik, peqataatitsisunik piujuartitsisunillu suliffissuaqarlersitsinernut sinaakkusiinernik isumannaarinnittunik pilersitsisoqassaaq. Suliffeqarfiit mikisut aamma akunnattumik angissusillit aningaasaliinikkut sullississutinut periarfissaqartinneqassapput, taamaalilluni aallarnisaaneq nutaaliornerlu pitsaanerpaamik atugassaqartitsilerluni aamma kikkut tamarmik paasissutissanut attaveqaatinullu teknologiimut periarfissaqassapput.

Naalakkersuisunut pingaaruteqarpoq attaveqatigiinneq pillugu suliniuteqarneq, tamatuma nalinginnaasumik inuiaqatigiit ineriartornissaat siuarsarsinnaavaa, aamma taamaalilluni arlalinnik inuussutissarsiornikkut aaqqissuussanik pilersitsiffigalugu, taakku nutaaliortunut aamma inuussutissarsiornernut inissaqartitsilissapput.

Maani nunami pingaaruteqarpoq, assinganillu nunarsuaq tamakkerlugu piujuartitsisumik attaveqatigiinneq suliffissuaqarnerlu qulakkiissallugit. Tamanna isumaqarpoq, maannakkut aamma siunissami sanaartukkat pitsaanerusumik nukissiuutitigullu sipaarnerusumik inississornissaat. Kalaallit Nunaata attaveqatigiinnera assut qanga aalajangikkanit nassuiaatitaqarpoq, taakku ullumikkumut siunissamilu aporfinnut tunngaviunngillat.

Naalakkersuisut taamaammat siunissami mittarfeqarfissanik pilersaarusiorneq pilersitsinissarlu aamma attaveqaatit atanerusut pingaartinnerusimavaat – aamma siunissami ineriartortitsinissamut ilippanaatit annerusumik ikorfartorlugit.

Pitsaanerusumik akikinnerusumillu attaveqaateqarneq tunisassiorsinnaassutsimut unammillersinnaassutsimullu annertusisitseqataasinnaapput. Pitsaanerusumik attaveqaateqarneq ilaatigut inuussutissarsiornermut periarfissanik, ingammik takornariaqartitsinernut aamma aatsitassarsiuuteqarnernut aqqutissiuussisinnaasoq.

Nunarsuaq tamakkerlugu nassuerutigineqarpoq, ingerlalluartumik aamma qajannaatsumik ataqatigiissaarinerit, inuiaqatigiinnut tamanut inerneqarluartumik toqqammaviusut. Siunissami unammillernarsinnaasut pakkersimaarfigisinnaaniarlugit tunisassiorfigut aamma ataqatigiissaarinigut qaffassarneqassapput. Tassunga atatillugu piujuartitsisumik teknologikkut nutaaliornerit siuarsartariaqarpagut aamma naleqqatigiimmik nunarsuarmi tamanut atuuttunik paasissutissat aamma aningaasaliisinnaasut niuerfiit qulakkeerlugit. Tamanna inuulluarnermik suliffeqarfinnillu pilersitsissaaq aamma nunarsuaq tamakkerlugu nikeranngitsunik napalluartunillu inuiaqatigiinnik pilersitsinissarput qulakkiissavaa.

Kisitsisinnguineq

Una takussutissiaavoq anguniakkani ullumikkut uuttuutigineqarsinnaasut. Kalaallit Nunaata Naatsorsueqqissaartarfiata nittartakkamini SDG 2030 tunngassutillit saqqummersikkumaarpai, kisitsisit naatsorsukkat suliami anguniakkani tulluussakkat.

Nassiussap sumunnarnera tunngavigalu, nassiussat annertussusaat (1.000 Kubikmeteri)
Najoqqutaq: Grønlands Statistik

Kalaallit Nunaannut
Kalaallit Nunaannit

Nunarsuaq tamakkerlugu suussusersiutit (9.1.2) Ilassut usillu annertussusiat, assartuutit suuneri malillugit agguarneqartut

Tunisassiorfimmi sulisitsineq (Tunisassiorfimmi sulisunik aningaasarsiaqartitsineq, sulisut tamakkerlugit)
Najoqqutaq: Grønlands Statistik

Kalaallit Nunaat
Nunani avannarlernut allanut (Danmark, Finland, Åland, Island, Norge aama Sverige) agguaqatigiissillugit

Nunarsuaq tamakkerlugu suussusersiutit (9.2.2) Suliffissuarni sanaartorfiusuni sulisut sulisunit tamarmiusunit amerlassusiat

Nutaarsiassat

Ilisarnaatinik aallerit, nutaarsiassanik atuarit aamma pisussanik nassaarit.

Saqqummiunneqarpoq septembarip 18-at, 2020

SDG 2030 agenda pilersaarusiortarnermut inatsimmik nutaangorsaanermi ilaavoq

SDG 2030 agenda pilersaarusiortarnermut inatsimmik aaqqissuussamik ingerlatsinermut piffissami aggersumi nutarterinissamut aamma pilersaarusiortarnermut nunaminertassamillu tunniussinissamut…

Atuaqqigit

Saqqummiunneqarpoq septembarip 18-at, 2020

SDG 2030-ip Tasiilami sumiiffimmi peqataatitsineq qulakkeerpaa

“Tasiilami Suleqatigiippugut” - SDG-2030-mik tunngaveqartumik meeqqanut inuusuttunullu Tasiilami eqqaanilu pitsaasumik inuunermi atugaqarnissamik aamma piujuartitsisumik inuuneqarnissamik…

Atuaqqigit

Anguniagassat ilaat

Nunarsuarmi anguniakkat ataasiakkaarlutik periusissianik tigussaasunik arlalinnik iluminni ilaatigut immikkoortortaqarput. Nunarsuarmi anguniagaq 8 immikkoortortaqarpoq.

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 9.1 – Attaveqaatit piujuartut aamma qajannaatsut sananeqarlik

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Attaveqaatit tatiginartut, piujuartitsisut qajannaatsullu qaffasissumik pitsaassusillit ineriartortinneqassapput, tassunga ilanngullugit nunarsuup immikkoortuini killeqarfinnillu qaangiisut attaveqaatit, aningaasaqarnikkut ineriartornermut inuillu atugarissaarnerannut tapersersuinissamut, unamminartumik akeqartumik kikkut tamarmik nalingiimmik periarfissaqarnerat isiginiarlugu.

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 9.2 – Suliffissuaqarneq ilanngutsitsisoq aamma piujuartitsisoq tapersersorneqarli

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Suliffissuaqarfeqarneq ilanngutitsisoq piujuartitsisorlu siuarsarneqassaaq, suliffissuaqarnerullu sulisoqarfiunera aamma tunisassiat ataatsimut nalingat 2030 sioqqullugu annertuumik qaffanneqarluni nunami pissutsit naapertorlugit. Nunani annikinnerpaamik siuarsarneqarsimasuni suliffissuaqarnerup niuernermi peqataatinneqarnera marloriaatinngortinneqassaaq.

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 9.3 – Ingerlatseqatigiiffiit mikisut aningaasatigut kiffartuussinernut periarfissaat annertusili

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Suliffissuit mikisut ingerlatseqatigiiffiillu allat aningaasatigut kiffartuussinernut periarfissaat, tassunga ilanngullugit unamminartumik akimut taarsigassarsinissamut periarfissat, pingaartumik nunani siuarsarniakkauni, taakkulu naleqarnerulersitsisuni niuerfinnilu pitsaanerusumik ilanngutitinneqassallutik.

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 9.4 – Suliffissuit aamma attaveqaatit tamarmik piujuartitsinissamut pitsanngorsarneqarlik

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

2030 sioqqullugu attaveqaatit pitsanngorsarneqassapput suliffeqarfissuaqarnerlu piujuartitsisunngortinniarlugit, isumalluutinik pisariinnerusumik atuisunngortinniarlugit ikkussuiffigeqqinnarlutik aamma atortorissaarutit suliffissuaqarnermilu suleriaatsinik eqqiluinnerusunik avatangiisinullu ajoqusiinnginnerusut annertunerusumik atorneqalerlutik. Nunat tamarmik nammineq piginnaasartik aallaavigalugu iliuuseqassapput.

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 9.5 – Ilisimatusarneq siuarsarneqarli aamma suliffissuaqarnikkut atortorissaarutit pitsanngorsarneqarlik

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Ilisimatuussutsikkut ilisimatusarneq siuarsarneqassaaq nunanilu tamani suliffissuaqarfinni teknologiikkut piginnaasat pitsaanerulersinneqarlutik, pingaartumik nunani ineriartorfiusuni, ilaatigut 2030 sioqqullugu nutaaliorneq tapersersorlugu innuttaasunullu millioninut ataatsinut ilisimatuussutsikkut ineriartortitsinermilu sulisut amerlassusiat tamarmiusut malunnaatilimmik amerlillugit, kiisalu ilisimatusarnermut ineriartortitsinermullu pisortat namminersortullu aningaasaat amerlillugit.

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 9.a – Nunani siuarsarniakkani attaveqaatit piujuartitsisut pitsanngorsarneqarlik

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Nunani ineriartorfiusuni piujuartitsisumik qajannaatsumillu attaveqaatit ineriartortinnerinut atortussaqartitsisoqassaaq, Afrikami nunanut, nunanut annikinnerpaamik siuarsarneqarsimasunut, nunanullu siuarsarniakkanut immamut periarfissaqanngitsunut, qeqertaaqqanut ineriartorfiusunut aningaasatigut, teknologiikkut teknikikkullu qaffatamik tapersersuisoqarneratigut.

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 9.b – Nunani siuarsarniakkani nuna tamakkerlugu atortorissaaruteqarneq aamma ilisimatusarneq tapersersorneqarli

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Nunani siuarsarniakkani nunami teknologiikkut ineriartorneq, ilisimatusarneq nutaaliornerlu tapersersorneqassaaq, tassunga ilanngullugu iluaqutaasumik politikikkut avatangiisit qulakkeernerisigut ilaatigut suliffissuaqarfinnut assigiinngisitaartunut nioqqutissallu qaffasinnerusumik naleqarnerulersinnerisigut.

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 9.c – Kikkut tamarmik paasissutissiinermut attaveqaatitigullu teknologiimut periarfissaqarlik

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Paasissutissiinermut attaveqaatitigullu teknologiimut periarfissaqarneq malunnaatilimmik qaffanneqassaaq 2020-ilu sioqqullugu nunani annikinnerpaamik ineriartorfiusimasuni unamminartumik akeqartumik Internettimut kikkut tamarmik atassuteqarnissaat anguniarneqarluni.